Muutosten vastustaminen on osa ihmisluontoa. Useimmat meistä vastustavat sisäsyntyisesti pienimpiäkin muutoksia, kuten uusi työtuoli tai uusi istumajärjestys palaveripöydässä. Tiesitkö, että keskiajalla vastustettiin kahvin kulutusta? Se on totta. kahvi. Ensimmäinen asia, jonka nautimme joka aamu olisi poissa aamurutiineistamme. EI KÄY! Tässä blokissa ei nyt sen tarkemmin puhuta kahvista vaan yleisesti siitä mitä muutokset saavat meissä ja työyhteisössämme aikaan.
Muutosten vastustaminen on oiva tapa kiitää läpi elämän aivan kuten eilenkin. Kaikkihan on täydellistä juuri nyt.
”Mahdollisuudet ohitetaan useimpien toimesta, koska ne ovat pukeutuneet haalareihin ja näyttävät työltä.”
– Thomas A. Edison.
No ajat kuitenkin muuttuvat halusimme tai emme.
Joten jos huomaat, organisaatiosi ei ole kovin avoin uudelle teknologialle, koska se tarkoittaa muutosta. Muutosta tapaan toimia tai tehdä töitä. Vaikka tuleva toimintatavan muutos helpottaisi kuinka nykyistä tapaa tehdä työtä, sitä vastustetaan silti, koska muutos on naamioinut itsensä haalareihin ja näyttää ylimääreiseltä työltä. Ylimääräiseltä työltä, joka ei kuulu omaan perinteiseen toimenkuvaan.
Olemassa monia syitä uuden teknologian vastustukselle
Seuraavassa näistä 3 yleisintä. Lopussa löydät vielä konkreettiset ehdotukset, miten pääset näiden yleisimpien argumenttien yli jopa huomaamatta.
1. Tuntemattoman pelko
Mitä tämä tarkoittaa? No, se tarkoittaa pohjimmiltaan sitä, että ihmiset eivät tiedä mitään uudesta tekniikasta ja sen mahdollisuuksista. Mitä jos epäonnistun tai minut korvataan? Mietitäänpä. Milloin oli itselläsi edellinen kerta, kun piti tehdä jotain, josta sinulla ollut aiemmin tietoa? Mitä tapahtui kun ajattelit sitä? Voisin vaikka lyödä vetoa, että hartioiden välissä alkoi kilpajuoksu. Tuli lukuisia skenaarioita mieleen, jotkut olivat positiivisia, mutta useimmat negatiivisia.
No tämä on ainakin oma kokemukseni.
Et ole edes kokeillut uutta teknologiaa, mutta mielesi alkaa miettiä syitä miksi se saattaisi olla huono. Alat perustelemaan itsellesi monisyisesti, miksi nykyinen malli on paljon parempi eikä mitään uudistuksia kannata edes miettiä. Mikäli riittävää määrä syitä uuden toimintamallin paremmuudesta ei tule mieleen, päätöstä voi aina venyttää tuonnemmaksi, jopa ihan tuleville sukupolville asti.
Miksi me pelkäämme jatkuvasti sitä mitä emme tiedä? Mikä on tämän pelon hinta? Uuden teknologian vastustajien onneksi pelon hinta ei ole kauhean helposti laskettavissa. Ei ainakaan ennen kuin joku muu tekee sen ensin. Valitettavasti silloin on jo kiire vastata kilpailuun, tai pahimmassa tapauksessa jopa myöhäistä.
2. Väärät olettamukset
Kukaan ei pidä asioista, joihin meillä ei ole kontrollia. Haluamme aina olla tilanteen herroja. Tämä korostuu varsinkin organisaatiotasoilla, jotka eivät ole suoraan mukana päätöksenteossa. Kaikki tiedämme miltä tuntuu, kun päätöksiä tehdään puolestamme, joihin meillä ei ollut vaikutusmahdollisuutta. Pahimmassa tapauksessa mielipiteemme kuultiin, mutta se ylenkatsottiin. No kaikkia ei tietysti aina voi miellyttää ruotsalaisen mallin mukaisesti. Ja kuten yllä tuli mainittua; muutoksia vastustetaan aina.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että yrityksen johto tietäsi aina parhaiten mikä suorittavalla portaalle on tärkeää tai tarpeellista, ilman asianosaisen tahon kuuntelemista. Kuuntelu ja operatiivisen tahon ymmärtäminen korostuu ennen kaikkea uuden teknologian jalkauttamisessa.
On suoranaista kunnioituksen puutetta ja idiotismia parhaimmillaan, mikäli tulevia uuden teknologian käyttäjiä ei kuunnella ja kehitys perustuu vain johdon olettamuksille ja tilastoille. Huom! kaikkia ei aina voi miellyttää. Aina löytyy joukosta joku, jolle kaikki maistuu sille itselleen. Meillä on kuitenkin tähän paradoksiin ratkaisumalli, jolla paatuneimmatkin vastustajat saadaan lämpiämään uudelle tekniikalle. Malta vielä hetki, kerron sen kohta.
3. Epäselvä viestintä tai epäonnistunut jalkauttaminen
Yrityksen johtoportaalla saattaa olla selkeä näkemys siitä miten uusi teknologia parantaa tuottavuutta, kuitenkaan ymmärtämättä jalkauttamisen merkitystä.
Älä edes yritä työntää uutta teknologiaa tiimisi kurkkuun kerralla. Selitä ja perustele yksityiskohtaisesti ja ota käyttöön pienissä paloissa. Laastari on ainoa, joka on parempi vetää irti kerralla ja nopeasti. Muussa tapauksessa tulet hämmästymään vastarinnan määrää. Käskyttävän ja vääräntyyppisen jalkauttamisen takia saattaa uusi hieno teknologiamahdollisuus mennä täysin puihin. Otetaanpa esimerkiksi työmaakäyntiendigitalisointi, toisin sanoen työmaadokumentointi. Perinteisestä paperista ja kynän käytöstä sekä perinteisestä aikaa vievästä puhtaaksikirjoitusvaiheesta saattaa olla vaikea luopua, koska niin on aina ennenkin tehty. Vaikka aivan kaikki mittarit osoittavat työn nopeutuvan ja helpottuvan merkittävästi, mobiililaitteilla tehtävän työmaadokumentoinnin ansiosta. Nopea, ”tos on -ala käyttää” ei ole ehkä ole se suositelluin tapa jalkauttaa uusi teknologia koko organisaatiolle.
Olen yrittäjänä ja myyjän roolissa henkilökohtaisesti päässyt taistelemaan muutosvastarinnan tuulimyllyjä vastaan viimeiset 9 vuotta.
Olen yrittäjänä ja sovelluskehittäjä aina myynyt ja kehittänyt uutta teknologiaa. Koko liikeideamme pohjautui tuolloin uudelle teknologialle, josta juuri kukaan ei ollut kuullut. Mm. tästä syystä olen päässyt näkemään muutosvastarinnan kaikissa sen olomuodoissaan, kiihkeänä vastustamisena ja passiivisena hiljaisuutena sekä kaikkea siltä väliltä.
Meillä on ratkaisu
Näillä saatesanoilla, ylläkuvattuihin ongelmakohtiin, haluan kertoa, että olemme yhdessä organisaatiomme ja yhteistyökumppaneidemme kanssa kehittäneet muutosvastaisuuteen vastalääkkeen. Tätä fiksua jalkauttamisen tapaa kutsumme näin turkulaisittain ”OTAGS -testiksi”.
OTAGs testi eli täydellinen perehdytysprosessi sekä jalkauttamismalli.
Perinteinen uuden teknologian käyttöönotto näyttää yleensä tältä:
Tällä kuvan osoittamalla jalkautustavalla vastarinta on taattu. Tätä emme siis suosittele.
Suosittelemme seuraavaa kolmea mallia uuden teknologian käyttöönottoon ja jalkautukseen:
1. OTAGS-testi
Lyhyesti ja ytimekkäästi tämä tarkoittaa vertailua uuden ja vanhan toimintatavan välillä. Valitaan kaksi operatiivista tiimiä. Toinen tiimi käyttää perinteistä toimintatapaa samanaikaisesti, kun toinen tiimi käyttää uutta teknologiaa hetken siihen perehdyttyään. Tämän jälkeen vertaillaan mahdollisimman objektiivisesti näiden kahden eri tiimin aikaansaannokset. Esimerkiksi työhön kulunut aika tai muut vastaavat mitattavat tulokset. Huom! vastauksena voi tietysti olla, että perinteinen toimintapata on organisaatiollesi tai joillekin heistä järkevämpi tapa toimia
2. Kannustinpalkkiot
Oletetaan että kohdasta 1 (vertailu uuden ja vanhan välillä) tuli objektiivisesti todistetuksi, kuten olettaa sopii, että uusi teknologia tehostaa toimintaa merkittävästi vanhaan malliin verrattuna.
Tämän jälkeen vahvistetaan uuden teknologian viehättävyyttä kannustinpalkkioin, joko yrityksen johdon tai toimittajan toimesta.
Näitä kannustinpalkkioita voivat olla esimerkki lounasliput, liikuntasetelit tai elokuvaliput.
ja ennen kuin huomaatkaan, jonkin ajan kuluttua uusi teknologia on kaikille itsestäänselvyys, eikä siitä enää haluta luopua.
3. Sisäpiiri
Sisäpiiri- malli on näistä kolmesta muutosvastarinnan kitkemisen tavasta ehkä se voimakkain toimintatapa. Sisäpiiri-mallissa uusi teknologia annetaan vain osalle organisaation jäsenelle käytettäväksi. Voitte vain kuvitella minkä reaktion tämä harvan suosiminen saa aikaan organisaation niissä osissa, joka ei saanut uutta teknologiaan itselleen käyttöönsä. Muutosvastarintaa voimakkaampi voima on perinteinen suomalainen kateus ja ulkopuolelle jäämisen pelko. Tässä toimintamallissa kannattaa käyttää hienotunteisuutta, mutta tämä toimii.
Ja mitä seuraavaksi
Jos yrityksessäsi ilmenee tarve työmaakäyntien tehostamiselle eli työmaadokumentaation digitalisoinnille, olen mielelläni avuksi.
